Sofia – ääni, joka ei vaiennut

Sofia Hjulgrén (1875–1918) oli ompelija, työväenliikkeen aktiivinen toimija, puhuja ja poliitikko, joka nousi vaatimattomista oloista Suomen eduskuntaan. Vuonna 1913 hänet valittiin kansanedustajaksi Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä – ensimmäisenä joutsenolaisena.

Sofia eli aikana, jolloin yhteiskunnalliset erot olivat suuria ja naisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan olivat vielä rajalliset. Hän osallistui aktiivisesti työväenliikkeeseen ja naisten aseman edistämiseen sekä raivasi omalta osaltaan tietä naisten yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle.

Vuoden 1918 sisällissota muutti kaiken.

Sofia jäi punaisten puolelle ja joutui sodan loppuvaiheessa valkoisten vangiksi. Hänet tuomittiin kuolemaan ja ammuttiin Viipurissa toukokuussa 1918. Hän oli ainoa Suomen sisällissodassa teloitettu naiskansanedustaja.

Sofian viimeisiin hetkiin liittyy kertomuksia hänen rohkeudestaan ja siitä, kuinka hän olisi ennen teloitustaan puhunut toisille vangituille. Näistä kertomuksista on muodostunut osa hänen myöhempää muistiperinnettään – kuva naisesta, jonka ääntä ei saatu vaiennettua edes kuoleman hetkellä.

Mitä tapahtuu, kun vuosikymmeniä hiljaisena ollut tarina alkaa jälleen soida?

Sofia – ääni, joka ei vaiennut tarkastelee Sofia Hjulgrénin elämää ja kohtaloa taiteen keinoin. Teos ei ole historiallinen dokumentti, vaan monitaiteinen tulkinta ihmisestä, jolla oli unelmia, vakaumuksia, rohkeutta ja oma ääni.

Heini Mielonen vastaa teoksen käsikirjoituksesta, musiikista ja visuaalisesta maailmasta. Hän soittaa teoksessa selloa, laulaa ja esittää Sofian roolin. Sellon syvä ja resonoiva ääni, elektroninen äänimaailma, kuvataide ja draama kietoutuvat hänen tulkinnassaan yhdeksi kokonaisuudeksi.

Sellon akustinen sointi saa rinnalleen elektronisia kerroksia, joissa ääni voi kasvaa, laajentua ja muuttua lähes rajattomaksi äänimaisemaksi. Musiikki, kuva, liike ja tarina rakentavat yhdessä tilan, jossa historiallinen henkilö saa tulla jälleen kuulluksi ja nähdyksi.

Teos käsittelee muistamista, rohkeutta, ihmisarvoa ja oikeutta omaan ääneen. Samalla se kysyy, mitä Sofian tarina voi kertoa tämän päivän ihmisille.

Sofia Hjulgrénin elämä sijoittui ratkaisevaan vaiheeseen Suomen historiassa. Hän eli aikana, jolloin Suomi itsenäistyi ja yhteiskunnalliset jännitteet kärjistyivät vuoden 1918 sisällissodaksi.

Vuonna 2027 Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Suomi 110 -juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden tarkastella suomalaisuuden ja itsenäisen Suomen historiaa myös eri näkökulmista sekä nostaa esiin ihmisiä ja tarinoita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi suomalainen yhteiskunta on rakentunut.

Sofia Hjulgrénin tarina avaa yhden näkökulman tähän historiaan.

Sofia – ääni, joka ei vaiennut sai ensiesityksensä 5.9.2025 Tampereen Työväenmuseo Werstaalla Työväenkirjallisuuden päivässä. Esitys kokosi paikalle runsaan yleisön ja toi Sofia Hjulgrénin tarinan jälleen kuuluville.

Teos on syntynyt tutkimuksen, säveltämisen, kuvataiteen ja draamallisen työskentelyn vuoropuheluna. Sofian elämä ja hänen aikansa ovat toimineet lähtökohtana, mutta teos etsii historiallisen henkilön takaa ennen kaikkea ihmistä.

Teoksen syntymistä ja toteuttamista on tukenut Kansan Sivistysrahasto.

Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat mahdollistaneet teoksen säveltämistä, esittämistä sekä sen kehittämistä monitaiteiseksi musiikin, draaman ja visuaalisen taiteen kokonaisuudeksi.